Opas Aspergeraikuisten lapsille

Something Different About Dad on opetussarjakuva. Se on Iso-Britanniassa autismin kirjoon kuuluvien lasten ja nuorten kanssa työskennelleen Kirsti Evansin kirjoittama teos 7-15-vuotiaille lapsille, joiden jommalla kummalla vanhemmalla tai tuttavapiirin aikuisella on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä. Esipuheen mukaan Asperger-diagnoosien määrä Iso-Britanniassa on noussut niin merkittävästi 2000-luvulla, että kirjalle on selkeä tarve.

 Tunnistatko Aspergerhenkilön?

Tarina alkaa pitkällä ja runsastekstisellä introlla, jossa tutustumme esimerkkinä toimivaan perheeseen. Kertoja on perheen varhaisteni-ikäinen tytär Sophie. Kaikki muut perheessä ovat iloisia, eloisia ja sosiaalisia, paitsi perheen tyhjäkatseinen isä, joka keskittyisi sekä työssään että vapaa-ajallaan mieluiten linja-autoihin.

Isä työskentelee linja-autovarikolla, kerää bussien pienois-

malleja ja kuuntelee linja-autojen ääniä mp3-soittimellaan.

Isän sosiaalista kanssakäymistä haittaavat Asperger-rajoitteet on purettu neljän otsikon alle: Mielikuvitus, kommunikaatio, aistit sekä tunteet ja ihmissuhteet. Kukin osa-alue puretaan aluksi pienempiin, konkreettisempiin ja helpommin ymmärrettäviin osiin. Tämän jälkeen kuvataan dramatisoiduin esimerkein miten nämä rajoitukset voivat erilaisissa tilanteissa ilmetä. Kappaleiden lopussa pohditaan vielä miten kriisitilanteisiin ajautuminen olisi voitu estää.

Kirjan kuvaus oireista ja niiden syistä on uskottavaa ja asioita on punnittu nimenomaan muun perheen kannalta.

Asperger-isästä syntyy koko kirjan mitassa

melko rasittava, jopa tyrannimainen kuva.

Ainoa kritiikkini sarjakuvaa kohtaan liittyy isän hahmoon. Oma rajallinen kokemukseni Aspergerhenkilöiden kanssa toimimisesta on, että oireiden alla on kaikesta huolimatta nähtävissä oma ajatteleva persoonansa. Kirjan isä sen sijaan on täysin tunteeton ja persoonaton. Arvoitukseksi jää, miten perheen eloisa äiti on koskaan saattanut muuttaa yhteen moisen elävän kuolleen kanssa.

Lopussa kirjan tekijät muistuttavat, että isän kanssa ei tarvitse olla jatkuvasti, vaan

että jokaisen perheenjäsenen on syytä hankkia jokin oma harrastus kodin ulkopuolelta.

Kirjan etenee ongelma-ratkaisu -rakenteella. Isän rakastamista ei unohdeta tekstitasolla, mutta kokonaisuudessaan lukijalle tulee olo, että vaikeaa se on.

Aspergeria hahmotetaan kirjassa asiantuntevasti ulkoa päin, ja tehdään se hyvin, mutta tämän blogin kontekstissa toivoisin voivani jonain päivänä lukea myös oireyhtymää kantavan omista kokemuksista kertovan sarjakuvan.

Sarjakuvan perusajatus, tehdä sarjakuvamuotoinen opaskirja potilaan lapsille, on mielenkiintoinen. Kirja sälyttää aika paljon vastuuta muulle perheelle. Se voi toimia Asperger-perheessä, mutta ei sovi ratkaisuksi kaikkiin vanhempien oireisiin. Jään miettimään millainen olisi samanlaisella vastuuttamisperiaatteella toimiva opastussarjakuva huumeäidin tai alkoholistin lapselle. 

Saatavuus: Adlibris, Akateeminen kirjakauppa, Amazon, CDON, Suomalainen kirjakauppa, Pääkaupunkiseudun kirjastot